Täytyykö yliopiston irtisanoa

Täytyykö yliopiston irtisanoa tuotannollisia ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä? Onko yliopiston toiminnan oltava yritysten lailla nopeasyklistä ja vain viivan alle tuijottavaa? Onko tämä sellainen yliopisto, jonka me haluamme?

Eräs yliopistouudistuksen pelätyimpiä seurauksia oli irtisanomiskulttuurin tuleminen yliopiston arkeen. Valtion tilivirastona toiminut aiempi yliopisto virkasuhteineen tarjosi vanhan sanonnan mukaan ”pitkän, mutta kapean leivän”. Virkasuhteiden loputtua ja yliopiston itsenäistymisen myötä pelättiin leipurin leipovan uutta ”lyhyttä ja kapeaa”.

Toki irtisanomisiin on aiemminkin ollut mahdollisuus, pätevillä syillä ja sääntöjen mukaan. Pelko yliopistolaisten piirissä on ollut pitkälti kulttuurin muutoksessa. Vanha sivistysyliopisto tuntui joutuneen uhatuksi ja tilalle tarjottiin markkinavetoista tuotantolaitosta. Kvartaalien pelättiin alkavan hallita ajattelua. Eikä tällä tarkoiteta aiempaa neljännesvuosisadan mittaista tutkimuksen ja opetuksen perspektiiviä, vaan yrityksille tuttua neljännesvuoden tulostarkastelua.

Moni yliopistolainen tuntee aavistusten käyneen toteen. Erityisesti Itä-Suomen yliopistossa, jossa irtisanotaan 33 henkeä yt-neuvottelujen päätteeksi. Irtisanomiset koskevat lähinnä tiedekuntien hallinto- ja tukipalvelutehtävissä työskenteleviä. Opetus- ja tutkimushenkilöstön ei kuitenkaan kannata ennenaikaisesti huoahtaa. Irtisanomiskulttuuri voi olla tauti, joka leviää. Sitä paitsi, hallinnossa säästäminen väärällä tavalla voi osua tutkijoiden ja opettajien nilkkaan hallintotehtävien siirtyessä heidän tehtävikseen. Tästä on liikaa esimerkkejä.

Itä-Suomen yliopiston hallituksen mukaan syyt henkilöstön vähentämiselle ovat tuotannollisia ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvia. Nämä ovat yhteistoimintamenettelyn mukaisia päteviä syitä, mutta samalla lyhytjänteistä hetkessä elämistä, joka ei kuulu sivistysyliopistoon. On sääli, että yhteistoimintamenettely tulkitaan usein hyvin suppeasti. Uutisointi yt-neuvotteluista tuntuu säännön mukaan tarkoittavan irtisanomisia.

Yhteistoimintamenettelyn on tarkoitus olla paljon laajempaa. Laki edellyttää yhteistoimintamenettelyn käymistä ennen kuin työnantaja tekee päätöksensä muutoksesta, jolla on olennaisia henkilöstövaikutuksia. Neuvotteluissa on käsiteltävä muutoksen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja henkilöstöä koskevilta osin. Sivistynyt työnantaja käy yt-neuvotteluja säännöllisesti eikä neuvottelun tavoite rajoitu suppeasti irtisanomisiin. Hyvin suunnitellen henkilövähennyksiä pystytään toteuttamaan eläkejärjestelyin sekä siirroilla muihin tehtäviin.

Hyvä yliopisto toimii sivistyneesti. Yliopisto suunnittelee toimintansa pitkäjänteisesti. Yt-neuvottelut ovat työkalu käydä avointa keskustelua johdon ja henkilöstön kesken.