SHOK-tutkimuksen tieteellinen laatu

Suomeen perustettiin vuonna 2008 strategisen huippuosaamisen keskittymiä eli SKOKeja. Nämä ovat osakeyhtiöitä, joissa osakkaina ovat teema-alueen keskeiset yritykset, tutkimuslaitokset ja yliopistot. SHOKit perustettiin Tekesin yhteyteen ja SHOKien saama yhteiskunnan rahoitus on kanavoitu Tekesin kautta.

SHOKien tarkoituksena on tehdä samanaikaisesti sekä tieteellisesti korkeatasoista että liiketaloudellisesti relevanttia tutkimusta. Halutaan siis valjastaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten parhaat tutkijat ja alan keskeiset yritykset samoihin hankkeisiin. Tästä seuraa ongelma.

Ongelma on tuttu kaikille Tekesiltä tutkimusrahaa hakeneille: täytyy suunnitella tutkimushanke, jossa saa tehdä oman osaamisalueensa kansainvälistä tasoa olevaa tieteellistä tutkimusta ja johon yritykset ovat valmiita laittamaan omaa rahaansa. On aloja, joissa tämä onnistuu helpommin ja niitä joille malli ei sovi lainkaan.

Miksi tutkijat lähtevät suunnittelemaan hankkeita konseptiin, joka on lähtökohtaisesti hankala? Koska Tekesillä ja SHOKeilla on hyvin paljon tutkimusrahaa verrattuna vaikka Suomen akatemian tutkimusrahoihin. Niissä vesistöissä kalastetaan, joissa on kalaa.

Erityisesti yliopistoissa pääosa tutkijoista tekee tutkimustaan aiheista, joissa sovellukset ja kaupallinen potentiaali ovat niin kaukana tulevaisuudessa, että se ei mahdu yritysten kvartaalihorisonttiin. On tietysti poikkeuksellisia yrityksiä, joiden tekeminen ja menestys perustuu huippututkimukseen ja jotka ovat valmiita investoimaan tutkimukseen omaa rahaa ilman että liiketaloudellista hyötyä on suoraan osoitettavissa. Näiden yritysten määrä Suomessa on rajallinen.

Edellä mainitun rahoituskuvion lisäksi SHOKeilla on toinenkin haaste tieteelliseen huippuuteen tavoittelussa. SHOKien sääntöjen mukaan tutkimuksesta puolet täytyy tapahtua hankkeissa mukana olevissa yrityksissä. Ei siis esimerkiksi yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa.

Vain harvalla yrityksellä Suomessa on niin vahva panostus tutkimukseen, että ne pystyvät tekemään itse tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta. Yrityksissä t&k&i tehtävissä olevista henkilöistä valtaosa tekee jotain, jota yliopistosta käsin arvioitaessa voisi kutsua selvitykseksi tai vaikka tuotekehittelyksi, mutta hyvin harvoin tieteelliseksi tutkimukseksi. Julkaisutietokannoista voi näitä asioita tarkastella objektiivisesti.  

Miten SHOKit pitäisi uudistaa? Ongelma on pikemminkin, miten valtion tutkimusrahoitus pitäisi kanavoida korkeimman laadun saavuttamiseksi. Tähän tarvitaan avoimia hakuja, riippumattomia vertaisarviointeja ja ennen kaikkea uskoa aitoon tieteelliseen tutkimukseen, jossa tutkija on keskeinen tutkimushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.